maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulu tulee vessan kautta



 

Olen joulua kuukauden töissä tekevä opettaja, joten jouluvalmistelut kotona teen joko

a)      sinne päin väsyneenä ja ärtyneenä kiireessä juuri ennen tai

b)      sinne päin väsyneenä ja todella ärtyneenä juuri ennen.
Nyt en ole töissä. Niinpä meillä kotona on ollut joulun tuntua jo pari viikkoa. Nimittäin vessassa. Laitoin sinne kynttilän. Tämä oli erityisesti perheen nuorison mielestä valtava edistysaskel kotimme joulutunnelman luomisessa.

 

Minulle joulussa tärkeintä ovat joululaulut. Alan kuunnella lauluyhtyeiden joululevyjä joulukuun alussa. Käyn laulamassa Kauneimmat joululaulut kirkossa. Laulamme siskojen kanssa joulupäivänä laulukirjoja läpi. Jouluruuista tärkeä on karpalojäädyke. Pidän myös puikulaperunoista ja mädistä. Jälleen kerran yritin ehdottaa kinkusta luopumista perheelle. Jälleen kerran jäin alakynteen. Joulukuusesta ehdotin pienempää versiota, mutta ystävien metsästä löytyi sellainen pitkä kaksilatvainen kaunotar, että jalat olivat mennä alta.

 

Jouluaaton aloitan reilun kolmen litran riisipuuron hämmentämisellä. Rakkaat tulevat puurolle. Joulurauhan julistamishetken glögin suunnittelu on vuoden tiukin suunnittelusessio. Se on salatiedettä, perinteisen ja jonkun uuden täydellisen harmonian etsimistä. Tänä vuonna toimme mieheni kanssa yhden ainesosan Puolasta. Huh huh, kun jännittää, miten käy.

 

 Hämy.
 Joulupulla.
 Tonttu lahjavartiossa.
 Tontut lämmittelevät takan reunalla.
 Sekamelskainen jouluseimi.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti