Olen joulua kuukauden töissä tekevä opettaja, joten
jouluvalmistelut kotona teen joko
a)
sinne päin väsyneenä ja ärtyneenä kiireessä
juuri ennen tai
b)
sinne päin väsyneenä ja todella ärtyneenä juuri
ennen.
Nyt en ole töissä. Niinpä meillä kotona on ollut joulun
tuntua jo pari viikkoa. Nimittäin vessassa. Laitoin sinne kynttilän. Tämä oli
erityisesti perheen nuorison mielestä valtava edistysaskel kotimme
joulutunnelman luomisessa.
Minulle joulussa tärkeintä ovat joululaulut. Alan kuunnella lauluyhtyeiden
joululevyjä joulukuun alussa. Käyn laulamassa Kauneimmat joululaulut kirkossa.
Laulamme siskojen kanssa joulupäivänä laulukirjoja läpi. Jouluruuista tärkeä on
karpalojäädyke. Pidän myös puikulaperunoista ja mädistä. Jälleen kerran yritin
ehdottaa kinkusta luopumista perheelle. Jälleen kerran jäin alakynteen.
Joulukuusesta ehdotin pienempää versiota, mutta ystävien metsästä löytyi
sellainen pitkä kaksilatvainen kaunotar, että jalat olivat mennä alta.
Jouluaaton aloitan reilun kolmen litran riisipuuron
hämmentämisellä. Rakkaat tulevat puurolle. Joulurauhan julistamishetken glögin suunnittelu on vuoden
tiukin suunnittelusessio. Se on salatiedettä, perinteisen ja jonkun uuden
täydellisen harmonian etsimistä. Tänä vuonna toimme mieheni kanssa yhden ainesosan Puolasta.
Huh huh, kun jännittää, miten käy.
Hämy.
Joulupulla.
Tonttu lahjavartiossa.
Tontut lämmittelevät takan reunalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti